Luokassa kriittinen ajattelu, tiede on Hei 12. 2012
Kuten jokainen tätä blogia lukeva jo varmaankin tietää, Higgsin bosoni (tai “jumalhiukkanen”) on suurella todennäköisyydellä äskettäin löydetty CERNissä. Higgsin bosonin (nimetty fyysikko Peter Higgsin mukaan, joka ensimmäisenä postuloi tämän hiukkasen olemassaolon vuonna 1964) löytäminen vahvistaa hiukkasfysiikan standardimallin mitä todennäköisimmin todeksi. Standardimalli postuloi useita atomia pienempiä hiukkasia, jotta se voisi selittää heikon, vahvan ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen. [...]
Lue koko artikkeli »
Luokassa Metafilosofia, Metafysiikka on Huh 13. 2012
I. Mitä metafysiikka on?
Peter van Inwagenin mukaan metafysiikka on “pyrkimystä kuvailla (riittävän yleisellä tavalla) ultimaalista todellisuutta” (van Inwagen 2007: §4). E.J. Lowe, toinen tärkeä metafyysikko, muotoilee saman ajatuksen hieman eri sanoin: hänen mukaansa metafysiikka on “todellisuuden perimmäisen rakenteen systemaattista tutkimista” (Lowe 1998: 2). Metafyysikko pyrkii siis selvittämään sitä, millainen todellisuuden perimmäinen rakenne itse asiassa on. [...]
Lue koko artikkeli »
Luokassa skientismi, tiede on Maa 6. 2012
Olen kirjoittanut “skientismistä” tai “tieteismistä” monesti aiemminkin (esimerkiksi täällä ja täällä). Kirjoitanpa taas. Skientismi on kiistanalainen, mutta joissain piireissä hyvinkin suosittu, pääasiallisesti tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan ainoastaan kokeelliset luonnontieteet ovat sekä totuuden että rationaalisuuden paradigma. Vain ja ainoastaan tieteiden oikeuttamat tosiasiat ovat aitoja faktoja maailmasta; vain tieteet voivat antaa meille legitiimiä tietoa. “Science is the [...]
Lue koko artikkeli »
Arizona Staten yliopiston fysiikan professori Lawrence Krauss on kirjoittanut uuden kirjan: A Universe from Nothing: Why There is Something Rather Than Nothing (Free Press, 2012). Kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, Krauss väittää, että moderni fysiikka on ratkaissut iänikuisen filosofisen pulman siitä, että miksi on olemassa jotain, sen sijaan, ettei olisi olemassa yhtään mitään. Unohda kosmologiset [...]
Lue koko artikkeli »
Eräs mielenkiintoinen tapa tehdä luonnollista teologiaa on kohdella teismiä eräänlaisena (metafyysisenä) selityshypoteesina. Näin voimme arvioida teismiä erilaisten selityskriteereiden perusteella ja verrata sitä muihin samankaltaisiin “hypoteeseihin” (kuten naturalismiin tai vaikkapa idealismiin) sen perusteella, miten hyvin kukin hypoteesi selittää ja tekee oikeutta monille erilaisille ilmiöille ja tapahtumille. Nämä “erilaiset ilmiöt ja tapahtumat” ovat yleensä teististen argumenttien keskeisiä premissejä, [...]
Lue koko artikkeli »
