Aluksi
Anselm esitti Proslogionissaan (luvut 2 ja 3) kuuluisan a priori argumentin Jumalan olemassaolon puolesta; Descartes puolusti hieman erilaista versiota tämäntapaisesta argumentista viidennessä Mietiskelyssään, jota Leibniz kehitti edelleen esimerkiksi teoksessa Uusia tutkielmia inhimillisestä ymmärryksestä. Kant nimesi myöhemmin tämäntapaisen perusteluketjun “ontologiseksi argumentiksi”. Suurin osa nykyfilosofeista on sitä mieltä, että Anselmin ja Descartesin/Leibnizin ontologiset argumentit epäonnistuvat. Useat modernit [...]
Lue koko artikkeli »
Derek Parfitin mukaan “mikään kysymys ei ole hämmästyttävämpi, kuin miksi Universumi on olemassa: miksi on jotain, sen sijaan, ettei olisi olemassa yhtään mitään?”¹. On mahdollista, että Leibniz esitti tämän kysymyksen, jota muun muassa Heidegger piti filosofian perimmäisenä probleemana, ensimmäisenä filosofian historiassa, kirjoituksessaan “Kaikkeuden perimmäisestä alkuperästä” (1697)². Tämä kirjoitus on mahdollista jakaa kolmeen osaan (kirjoitusta sinällään [...]
Lue koko artikkeli »
Olli-Pekka Vainion ja Aku Visalan tuore kirja, Johdatus uskonnonfilosofiaan (Kirjapaja, 2011), on laadukas johdatusteos suomenkielellä tämänhetkiseen uskonnonfilosofiseen keskusteluun angloamerikkalaisen analyyttisen uskonnonfilosofian piirissä. Teos sisältää selkeällä suomenkielellä perusteet esimerkiksi Jumalan käsitteestä, teistisistä ja ateistisista argumenteista, uskon ja järjen suhteesta, tiede-uskonto -väittelystä sekä erilaisista mielenfilosofisista teorioista. Kirja on myös teismille suopea (Vainio ja Visala ovat molemmat teistejä), [...]
Lue koko artikkeli »
Aluksi
Jotkut filosofit uskovat, että leibnizlainen kosmologinen argumentti (josta olen keskustellut mm. täällä, täällä ja viimeksi täällä) edellyttää niin sanotun “riittävän syyn (tai perusteen) periaatteen” (RSP) totuutta. Mutta koska - nämä filosofit jatkavat - RSP voidaan osoittaa epätodeksi (tai ainakaan sitä ei voida osoittaa todeksi), niin leibnizlainen kosmologinen argumentti ei ole loppujen lopuksi onnistunut perusteluketju. Esimerkiksi [...]
Lue koko artikkeli »
Aristoteleen mukaan kaikki filosofia ja tiede pohjautuu viime kädessä hämmästelyyn ja ihmettelyyn:
It is owing to their wonder that men both now begin and at first began to philosophize; they wondered originally at the obvious difficulties, then advanced little by little and stated difficulties about the greater matters, e.g. about the phenomena of the moon [...]
Lue koko artikkeli »
