Aluksi
Anselm esitti Proslogionissaan (luvut 2 ja 3) kuuluisan a priori argumentin Jumalan olemassaolon puolesta; Descartes puolusti hieman erilaista versiota tämäntapaisesta argumentista viidennessä Mietiskelyssään, jota Leibniz kehitti edelleen esimerkiksi teoksessa Uusia tutkielmia inhimillisestä ymmärryksestä. Kant nimesi myöhemmin tämäntapaisen perusteluketjun “ontologiseksi argumentiksi”. Suurin osa nykyfilosofeista on sitä mieltä, että Anselmin ja Descartesin/Leibnizin ontologiset argumentit epäonnistuvat. Useat modernit [...]
Lue koko artikkeli »
Oliot, objektit tai entiteetit on yleistä jakaa kahteen ryhmään: konkreettisiin ja abstrakteihin. Tavalliset aineelliset oliot kuten pöydät, tuolit ja ihmisruumiit ovat konkreettisia entiteettejä, kuten myös hiukkaset, josta nämä koostuvat. Jos on olemassa immateriaalisia entiteettejä kuten sieluja tai Jumala, niin nämä ovat myös konkreettisia. Matemaattiset objektit, propositiot, ominaisuudet, relaatiot ja mahdolliset maailmat ovat puolestaan yleisiä esimerkkejä [...]
Lue koko artikkeli »
Eräs tärkeä uskonnollisen uskon rationaalisuutta käsittelevä kysymys koskettaa uskon ja järjen suhdetta. Onko usko johonkin uskonnolliseen opinkappaleeseen järkevää tai episteemisesti sallittavaa nykypäivän ihmiselle? Eräät uskontoa kiihkeästi vastustavat sekulaarit tahot vastaavat tähän kysymykseen ehdottoman kielteisesti. Aikamme dawkinsit, coynet ja enqvistit pitävät uskontoa epätieteellisenä, irrationaalisena, typeränä ja jopa vaarallisena ilmiönä. Maltillisemmatkin sekulaarit naturalistit pitävät teistisiä uskomuksia vähintään [...]
Lue koko artikkeli »
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kriittisesti kahden modernin ajattelijan toisistaan hyvin paljon poikkeavia ajatuksia uskonnon alkuperästä. Vaikka näitä ajattelijoita ei kovin moni seikka yhdistä, niin sekä René Descartes että Ludwig Feuerbach antoivat kuitenkin omanlaisensa selityksen sille, mistä uskonnollinen usko on saanut alkunsa. Molemmat vetivät tästä myös kauaskantoisia johtopäätöksiä: Descartesille Jumalan idean alkuperä antoi hänelle voimakkaan argumentin Jumalan olemassaolon [...]
Lue koko artikkeli »
Francis Baconin mukaan suppea lukeneisuus filosofiassa vie ateismiin, kun taas syvällinen filosofinen perehtyminen johtaa teismiin. Tämä Baconin tokaisu oli itse asiassa eräs David Humen lempisitaateista. Esimerkiksi teoksessaan The Natural History of Religion, Hume kirjoittaa:
A little philosophy, says lord Bacon, makes men atheists; A great deal reconciles them to religion. For men, being taught, by superstitious [...]
Lue koko artikkeli »
