Ned Blockin mukaan “tietoisuus” on monimielinen käsite, “sekasikiö”, joka voidaan jakaa ainakin neljään eri alakäsitteeseen: fenomenaaliseen tietoisuuteen, itsetietoisuuteen, pääsytietoisuuteen (access consciousness) sekä monitorointi-tietoisuuteen ¹. Yleensä ajatellaan, että näistä ainoastaan ensimmäinen muodostaa tietoisuuden “vaikean ongelman”. Fenomenaalisen tietoisuuden - sen, miltä tuntuu kokea jotain subjektiivisesti - ajatellaan usein olevan ylitsepääsemätön ongelma materialismille ². Olen tästä tismalleen samaa [...]
Lue koko artikkeli »
I. Argumentti tietoisuuden alkuperästä Jumalaan
Teistinen “argumentti tietoisuudesta” pyrkii argumentoimaan, että mieli tai tietoisuus antaa todistusaineistoa Jumalan olemassaolon puolesta. Kirjallisuudessa liikkuu ainakin kaksi eri versiota tämäntapaisesta argumentaatiosta: Richard Swinburnen ja Robert Adamsin mentaalisten sekä fysikaalisten tilojen välisiin korrelaatioihin perustuva argumentti; ja esimerkiksi J.P. Morelandin ja Charles Taliaferron puolustama argumentti tietoisuuden alkuperästä tai olemassaolosta ylipäänsä. Suosin itse [...]
Lue koko artikkeli »
Richard Swinburnen uusin kirja - Mind, Brain and Free Will (Oxford University Press, 2013) - on ilmestynyt äskettäin. Kyseessä on päivitetty ja paranneltu versio samoista aiheista, joita Swinburne käsitteli aikaisemmassa teoksessaan The Evolution of the Soul (1986; 1997). Swinburne argumentoi seuraavien seikkojen puolesta. Emme voi kertoa koko maailman historiaa onnistuneesti listaamalla ainoastaan kaikkia siinä tapahtuneita [...]
Lue koko artikkeli »
Richard Swinburne ja Tim O´Connor keskustelevat seuraavassa videossa sielusta, neurotieteestä, vapaasta tahdosta sekä mielenfilosofiasta ja sen suhteesta kristinuskoon yleensä. Swinburne on substanssidualisti, O’Connor on puolestaan kristitty filosofi, joka nojaa emergentin materialismin suuntaan. Mielenkiintoinen video.
Lue koko artikkeli »
Nagelin Mind and Cosmos -teos on jo ehtinyt herättää keskustelua. Edward Feser kirjoittaa parhaillaan sarjaa Nagelista blogissaan. Ensimmäisessä postauksessaan hän antaa lyhyen arvion Nagelin kirjasta omasta aristoteelisesta perspektiivistään; toisessa osassa Feser puolustaa Nagelia Brian Leiterin ja Michael Weisbergin varsin aneemiselta kritiikiltä; kolmannessa Feser on Nagelin puolella Elliot Soberia vastaan; neljännessä kirjoituksessaan Feser kritisoi Alva Noen [...]
Lue koko artikkeli »
