Derek Parfitin mukaan “mikään kysymys ei ole hämmästyttävämpi, kuin miksi Universumi on olemassa: miksi on jotain, sen sijaan, ettei olisi olemassa yhtään mitään?”¹. On mahdollista, että Leibniz esitti tämän kysymyksen, jota muun muassa Heidegger piti filosofian perimmäisenä probleemana, ensimmäisenä filosofian historiassa, kirjoituksessaan “Kaikkeuden perimmäisestä alkuperästä” (1697)². Tämä kirjoitus on mahdollista jakaa kolmeen osaan (kirjoitusta sinällään [...]
Lue koko artikkeli »
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kriittisesti kahden modernin ajattelijan toisistaan hyvin paljon poikkeavia ajatuksia uskonnon alkuperästä. Vaikka näitä ajattelijoita ei kovin moni seikka yhdistä, niin sekä René Descartes että Ludwig Feuerbach antoivat kuitenkin omanlaisensa selityksen sille, mistä uskonnollinen usko on saanut alkunsa. Molemmat vetivät tästä myös kauaskantoisia johtopäätöksiä: Descartesille Jumalan idean alkuperä antoi hänelle voimakkaan argumentin Jumalan olemassaolon [...]
Lue koko artikkeli »
Francis Baconin mukaan suppea lukeneisuus filosofiassa vie ateismiin, kun taas syvällinen filosofinen perehtyminen johtaa teismiin. Tämä Baconin tokaisu oli itse asiassa eräs David Humen lempisitaateista. Esimerkiksi teoksessaan The Natural History of Religion, Hume kirjoittaa:
A little philosophy, says lord Bacon, makes men atheists; A great deal reconciles them to religion. For men, being taught, by superstitious [...]
Lue koko artikkeli »
Luokassa filosofian historia on Tam 31. 2012
Monet filosofit ja filosofiasta kiinnostuneet ovat, käyttääksemme Robert Pasnaun termiä, “presentistejä” suhteessa filosofian opiskeluun. Presentistin mukaan vain viimeisten vuosikymmenten tutkimuskirjallisuus on relevanttia; kuka nyt haluaisi tuhlata aikaansa “vanhan” opiskeluun, kun uuttakin olisi tarjolla? Mitä uudempaa, sitä parempaa, ja sitä rataa…
Mielipiteeni filosofian oli ennen varsin presentistinen. Näin ei kuitenkaan ole enää. Miksi? Miksi filosofian historiaa [...]
Lue koko artikkeli »
Merkittävä skottifilosofi David Hume (1711-1776) tunnetaan vahvana empiristinä ja skeptikkona, kuin myös teismin sekä uskonnon kriitikkona. Humen postuumisti julkaistu Dialogues Concerning Natural Religion (1779) on monen mielestä edelleen eräs parhaista filosofisen teismin kritiikeistä, mitä on koskaan kirjoitettu. Humea pidetäänkin usein filosofian historian merkittävimpänä ateistina. Filosofian historia, Sokrateesta ja Platonista Descartesiin ja Kantiin, on läpeensä teististä, [...]
Lue koko artikkeli »
