Menttaalisten tilojen intentiotalismi kehityksen nykytilassa ei pitäisi olla minkäänlainen arvoitus . Tietojemme mukaan kaikki elämä pyrkii toisaalta suojelemaan itseään ja toisaalta lisääntymään ,mikä on itsesuojelun toinen muoto. Menttaalisten tilojen pääteemoja on itsesuojelu ja lisääntyminen.
Lisääntyminen meidän laijissamme edellyttää partneria, siis koko mentaalinen aparaatti on orientoitunut (intentioitunut) partnerin löytämiseen. sellaisen löydyttyä partneri latautuu tunteila. Tunteet sitovat partnerit toisiinsa .Tämä tekee parittelun ja sen seurauksena lisääntymisen ja elämän jatkuvuuden mahdolliseksi.

Lisääntymistapahtuman yhteydessä geneettisen koodin vaihtelut luovat uusia elämän muotoja jotka ovat paremmin soputuneita vallitsevaan elinympäristöön. Tästä seuraa lajien runsaus miljoonien vuosien perspektiivissä.Mutta elämä on se sama.Elämän eteenpäin viejät vain muuttavat muotoa.

Mikä tässä prosessissa on jumala-todistus?Onko Jumala elämä itse? Jos niin ,silloin evolutio on tehnyt mahdolliseksi jumalatarkkailun elämänkantaja olioissa aivokapasiteetin kehityksen seurauksena.

* Saatan olla jäävi. Itse kunkin kannattaa käydä tarkistamassa mielipiteeni vastaavuus todellisuuden kanssa.

Chalmersin argumentissa ei ole ehdottomaasi ekvivokaatiota. Chalmers on samaa mieltä kanssasi siitä, että zombit eivät ole fyysisesti mahdollisia: “Zombies are probably not naturally possible: they probably cannot exist in our world, with its laws of nature” [1]. Ainoa asia, mitä zombie-argumentti vaatii, on se, että zombit ovat metafyysisesti mahdollisia (tai mahdollisia laajassa loogisessa mielessä). Eli jos on olemassa edes yksi mahdollinen maailma, mikä on aineellisilta ominaisuuksiltaan identtinen meidän maailmamme kanssa, mutta josta puuttuu fenomenaalinen tietoisuus, niin silloin materialismi on väärässä. Materialismin mukaan kun mentaaliset tilat vähintään ”päältävät” fysikaalisia tiloja metafyysisellä välttämättömyydellä. Tämä tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa mahdollisia maailmoja, joissa meidän kanssamme fyysisesti identtiset oliot eivät olisi tietoisia. Näin Chalmers päättelee materialismin aktuaalisen epätotuuden pelkästä zombien metafyysisestä mahdollisuudesta. Filosofiset argumentit voivat joskus onnistua johtamaan heikoista premisseistä yllättävän vahvoja johtopäätöksiä! (Metafyysinen mahdollisuus identifioidaan usein ”laajan loogisen” mahdollisuuden kanssa ja se asetetaan ”ankaran loogisen” mahdollisuuden sekä fyysisen (tai luonnollisen) mahdollisuuden väliin. Näissä asioissa on kuitenkin vielä paljon erimielisyyttä.)

Yhteenvetona, näin Chalmers tiivistää argumenttinsa eräässä kohdin [2]:

(1) It is conceivable that there be zombies
(2) If it is conceivable that there be zombies, it is metaphysically possible that there be zombies.
(3) If it is metaphysically possible that there be zombies, then consciousness is nonphysical.
—
(4) Consciousness is nonphysical.

Huomaa siis, että tietoisuuden ei-fysikaalisuus päätellään zombien silkasta metafyysisestä mahdollisuudesta (kukaan ei puhu mitään fyysisestä mahdollisuudesta). Suurin osa materialisteista hyväksyy premissin (3) (yllä selittämästäni syystä) sekä myös premissin (1). Kiistanalainen premissi tässä on (2). Materialistit yleensä kieltävät zombien metafyysisen mahdollisuuden, sillä niiden pelkkä kuviteltavuus ei takaa niiden metafyysistä mahdollisuutta.

Viitteet [1] ja [2]: Chalmers: ”Consciousness and Its Place in Nature” (http://consc.net/papers/nature.html).

1: On kuviteltavissa että X ( zombimaailma, Jumalan olemassaolo)
2: Kuviteltavissa olevuus kielii X:n mahdollisuudesta.
3: Kohdista 1 ja 2 seuraa, että X on mahdollista.
4: Mikäli X on mahdollista, näkökanta joka poissulkee X:n mahdollisuuden on epätosi.
Päätelmä 1: Näkökanta A (materialismi/fysikalismi/naturalismi) poissulkee X:n, ja täten premissien 3 ja 4 nojalla se on epätotta.
Päätelmä 2: Koska A epätotta (Päätelmästä 1), X:n täytyy olla totta.

Virheen jäljille pääsee premissistä 2, joka itsessään ei liene suoranaisesti virheellinen vaan muotoilultaan epätarkka. Kuviteltavissa olevuus kielii vain loogisesta mahdollisuudesta, se ei kerro mitään sen tosiasiallisesta mahdollisuudesta “luonnon suomissa rajoissa”. Kun teemme näin eron loogisen ja fyysisen mahdollisuuden välillä, huomaamme premississä 4 loogisen virheen, nimittäin ekvivokaation. Premissi 4 menisi korjattuna:

“Mikäli [X] on loogisesti mahdollinen, näkökanta joka poissulkee [X:n] fyysisen mahdollisuuden on epätotta.”

Moni asia on loogisesti mahdollinen, mutta ei fyysisesti, esim. ikiliikkuja.

Postauksen pointti kuitenkin oli, että jos joku ottaa abstraktien olioiden ontologiset seuraamukset vakavasti, niin hänen tulisi pitää teismiä eräänä varteenotettavana vaihtoehtona.

jos tämä näkemys on nominalismin muoto, niin miksei. Kuten sanoin kirjoituksen lopussa, olen sympaattinen nominalismille. En kuitenkaan osaa antaa yksityiskohtaisia arvioita jokaisesta teoriasta tässä asiassa; tiedän liian vähän.