Aitoja Jalokiviä
Mar 23. 2011 - T. Ilari
David Stove kutsui aikoinaan tiettyjä erityisen huonoja berkeleylaisia argumentteja absoluuttisen idealismin puolesta ironisesti “jalokiviksi” (gems). Jonkin aikaa sitten lainasin Edward Feseriä, joka puolestaan kutsui erästä Alex Rosenbergin järisyttävän huonoa argumenttia skientismin puolesta stovelaisittain “todelliseksi jalokiveksi” (a real gem). Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että sekä Stove että Feser olivat väärässä. Termi “gem” olisi ehdottomasti pitänyt säästää Aamulehden Näkökulma -palstan artikkelia “Papit ulos yliopistosta!” (20.11.2011) varten. Artikkelin kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas (kenen mahtavia lausahduksia olemme ihannoineet ennenkin) sekä kliinisen fysiologian professori (emeritus) Esko Länsimies. Ei ole varmaankaan tarvetta mainita, että terveyssosiologi ja fysiologi ovat asiantuntijoita nimenomaan filosofisissa aihealueissa, kuten kysymyksessä tieteen, naturalismin ja supernaturalismin suhteesta, jota Myllykankaan ja Länsimiehen artikkeli paikoin käsittelee [1]. Ai mitä? Eivätkö olekaan? No, joka tapauksessa, tämä artikkeli suorastaan vilisee todellisia, ihka aitoja Jalokiviä, joihin verrattuna Stoven mainitsemat berkeleylaiset argumentit tai Feserin kritisoimat Rosenbergin perusteluketjut eivät ole edes maininnan arvoisia. On aika katsoa muutamaa aitoa Jalokiveä hieman tarkemmin. (Huomaathan vahvan sarkasmin tästä lähtien.)
Jalokivi #1
On käsittämätöntä, että tiedeyliopistot (Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot) edistävät tieteen häpäisyä sekaantumalla teologian opetukseen ja pappien koulutukseen . . . Väitöskirjojen esipuheissa kiitellään jopa jumalia. Tiede taantuu, jos opetuksessa ja tutkimuksessa veivataan teologisia järjettömyyksiä kuin tiibetiläistä rukousmyllyä [2]. Yliluonnollisuus ei kuulu tieteeseen.
Aivan. Teologian opetus “häpäisee tieteen”. Ala, joka käsittelee mm. aineellisen maailman ultimaalisen selityksen ja luojan olemassaoloa sekä olemusta (teologia), on “häpeä” niille aloille, jotka harrastavat aineellisen maailman empiiristä tutkimusta (luonnontieteet). Perusteet tämän puolesta eivät ole niin tärkeitä. Jos joku uskoo, että kontingentilla maailmalla on jokin itsensä ulkopuolinen, metafyysisesti välttämätön syy, niin onhan tämä nyt “rationaalisen ajattelun rappiota”, vaikka filosofit Platonista Leibniziin ja siitä eteenpäin ovatkin niin ajatelleet. Tällaiset “teologiset järjettömyydet” aiheuttavat vain tieteen taantumista, vaikka moderni kokeellinen luonnontiede saikin aikoinaan alkunsa nimenomaan näiden “järjettömyyksien” inspiroimana [3]. “Yliluonnollisuus ei kuulu tieteeseen”, ja tämä on relevantti huomio, vaikka se sekoittaakin kontekstinsa huomioon ottaen metodologisen ja ontologisen naturalismin. Niin, ja väitöskirjojen esipuheissa on jopa kiitelty jumalia. OMG!
Jalokivet #2
Seuraavaksi Myllykangas ja Länsimies suuntaavat Jalokivensä kolmea tiedettä vastustavaa yksilöä kohti. Ensiksi Ikali Karvinen:
Kuopion yliopistossa hyväksyttiin vuonna 2009 Ikali Karvisen kansanterveystieteellinen väitöskirja, jossa sotkettiin uskontoa ja tiedettä. Karvinen viittasi tutkimuksiin, joissa todetaan useiden tieteellisten tutkimusten vahvistavan rukouksen ja uskonnollisten kokemusten suotuisat vaikutukset potilaille. Karvisen mukaan “on olemassa joitakin viitteitä, jotka osoittavat hedelmöityshoitoja läpikäyvien naisten hyötyneen esirukouksesta”. Karvisen väitöskirja kertoo uskonnon ohjaaman tieteen rappiosta. Tiedeyliopistojen on myös puututtava palkkalistoillaan olevien opettajien ja tutkijoiden tieteen vastaiseen toimintaan.
Karvinen siis viittaa väitöskirjassaan tieteellisiin tutkimuksiin, joiden mukaan rukouksella ja uskonnollisilla kokemuksilla on positiivisia vaikutuksia joihinkin potilaisiin. Ihan sama ovatko nämä tutkimukset legitiimejä vai eivät, sillä tämä “sotkee uskontoa ja tiedettä”. Tämä kertoo “tieteen rappiosta” ja tällaiseen “tieteen vastaiseen toimintaan” on puututtava. Kyseiset tutkimukset pitäisi todennäköisesti polttaa.
Seuraava kohde on Matti Leisola. Mikä on hänen syntinsä Tiedettä vastaan?
Esimerkiksi Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan professori Matti Leisola pitää Jumalan olemassaoloa totena.
Siis mitä!? Professori pitää Jumalan olemassaoloa totena!? Olisin jotenkin ymmärtänyt, että joku proffa pitäisi Jumalan olemassaoloa epätotena, mutta nyt totena… Ei voi ymmärtää.
Lopuksi vielä Tapio Puolimatkan rikos:
Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka on kaivannut kristinuskon Jumalan ottamista tieteellisen keskustelun lähtökohdaksi . . . Erityisen vaarallista Puolimatkan toiminnassa on se, että hän voi asemansa perusteella vaikuttaa tulevien opettajien koulutukseen.
Hullua. Ihan sama, vaikka tässä nyt ei tiedetä yhtään mitään metodologisen naturalismin oikeuttamisesta käytävästä keskustelusta eikä metodologiselle naturalismille vaihtoehdoksi esitetystä dialogisesta pluralismista, mitä Puolimatka, yhdessä sellaisten ateistifilosofien kuten Thomas Nagelin ja Bradley Montonin kanssa, kannattaa. Hullua se on joka tapauksessa, koska Töttö sanoi kreationismin olevan lasten hyväksikäyttöä. (Tämä pätee siitäkin huolimatta, että dialogiset pluralistit kuten Puolimatka, Monton, Nagel, Plantinga ja Wolterstorff eivät ole “kreationisteja”.) Niin, ja “erityisen vaarallistahan” tässä on se, että nämä dialogiset pluralistit voivat esitellä näkemyksiään vapaasti myös muille ihmisille. Eksklusiivinen naturalismihan ei suvaitse tällaista suvaitsevaisuutta.
Jalokivi #3
Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist toteaa kirjassaan Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat (WSOY 2009): “Usko on viruksen aiheuttama oireyhtymä. Se on eräänlainen mielen tauti. Ja vakava sellainen, miljardit ihmiset tartuttanut pandemia”.
Enqvist kysyy: “Tulisiko uskonnollisuutta yrittää torjua lääkkein?” Skitsofrenia aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa, ja joskus skitsofreenikko voi olla vaaraksi ympäristölleen. Meistä tuntuu ilmeiseltä, että tällöin tahdonvastainen lääkitys on paikallaan.
Aivan. Jokainen maailman teisti tulisi panna tahdonvastaiseen lääkitykseen. Tämä on “ilmeistä”. Toisenlaisen maailmankuvan omaavat vain pakkolääkitykseen. Stalin oli oikeassa; toisinajattelijat pois keskuudestamme. [4]
Niin, ja valtaosa uskonnon alkuperää tutkivista tieteilijöistä hylkää teorian jumaluskosta “viruksena” [5], mutta mitäs me pikkuasioista.
Jalokivi #4
Oikeiden tiedemiesten ja -naisten on ryhdistäydyttävä. Taikausko ja sen harhaoppiset levittäjät on karkotettava tiedeyhteisöistä. Järjen valoa ei saa päästää sammumaan.
“Oikeiden” tieteilijöiden - eli ateistien - on siis nyt “karkotettava” filosofiset teistit pois tiedeyhteisöstä. Tämä lienee työläs tehtävä, sillä todella moni tieteilijä on teisti. Esimerkiksi kosmologit George Ellis ja Christopher Isham sekä biologit Francis Collins, Simon Conway Morris ja Kenneth Miller ovat karkotettavien listalla. Karkotus on silti tehtävä, sillä “järjen valo” ei voi sammua. Ja usko esimerkiksi Sokrateen, Platonin, Aristoteleen, Akvinolaisen, Duns Scotuksen, Descartesin, Locken, Leibnizin, Galileon, Baconin, Newtonin, Reidin, Kantin, Whiteheadin, Plantingan, van Inwagenin, Swinburnen, Adamsin sekä monien muiden älykköjen kannattamaan näkemykseen, jonka mukaan fysikaalisen kosmoksen sekä inhimillisen rationaalisuuden perimmäinen selitys olisi olemassa, sammuttaisi tämän “järjen valon”. Perusteet eivät taaskaan ole relevantteja, sillä retorinen vihapuhe ajaa saman tarkoituksen.
Lopuksi
Nämä, jos jotkin, olivat siis ihka aitoja, todellisia Jalokiviä. Voimme olla näiden Jalokivien esittäjistä myös ylpeitä, sillä me suomalaiset emme enää jää jälkeen muita kansoja vulgaarien uus-ateistien rintamalla. Briteillä on Dawkins, jenkeillä Coyne, mutta meillä on Myllykangas ja Länsimies.
Viitteet:
[1] Kommentoin Myllykankaan ja Länsimiehen artikkelia uskonnonfilosofisesta näkökulmasta. Siitä, miten kirjoittajat väärinymmärtävät akateemista teologiaa oppiaineena, katso professoreiden Ismo Dunderbergin ja Risto Saarisen vastine: “Uskontoja pitää tutkia” (AL Näkökulma, 23.11.2011).
[2] Myllykangas ja Länsimies ovat näemmä todella ylpeitä tästä “tiibetiläinen rukousmylly” -kielikuvastaan. Dunderberg ja Saarinen toteavat vastineessaan näin:
Yliopistoväelle heidän kirjoituksensa ei sisällä mitään uutta. He julkaisivat samansisältöisen kirjoituksen vuosi sitten Acatiimi-lehdessä (9/2010). Uusi kirjoitus on vanhojen hokemien toistoa: “Tiede ei kehity sillä, että opetuksessa toistellaan teologisia doktriineja kuin tiibetiläinen rukousmylly.” (Acatiimi) “Tiede taantuu, jos opetuksessa ja tutkimuksessa veivataan teologisia järjettömyyksiä kuin tiibetiläistä rukousmyllyä.” (Aamulehti)
Dunderberg ja Saarinen toteavat myös osuvasti, että teologialla ei ole mitään tekemistä “kreationismin” kanssa: “Myllykangas ja Länsimies sotkevat toisiinsa harhaanjohtavasti - mutta epäilemättä harkitusti - kreationismin ja teologian opetuksen. Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäinen nosti esiin tämän ongelman vastineessaan Myllykankaan ja Länsimiehen aiempaan kirjoitukseen (Acatiimi 1/2011). Heitä ei kuitenkaan selvästikään kiinnosta, miten asiat oikeasti ovat. Aiempi keskustelu ei ole vaikuttanut lainkaan heidän käsityksiinsä, vaan he vain toistavat vanhoja väitteitään.” Vulgaarien uus-ateistinen eräs arvokkaimmista Jalokivistä onkin tehdä dawkinslainen väärä vastakkainasettelu filosofisen teismin ja evoluutioteorian välille.
[3] Tämä oli professori Tapio Puolimatkan keskeinen pointti hänen vastauksessaan Myllykankaalle ja Länsimiehelle (”Teologia on osa tiedettä!“, AL Näkökulma, 22.11.2011). Vastoin joitakin Aamulehden nettisivujen kommentoijia, Puolimatka ei puhu tässä omiaan. Kristinuskon ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnylle 1500-1700 -luvuilla on tämän päivän tieteenhistorian valtavirtaa (kts. esim Whitehead 1953; Osler ja Farber 1980; Cohen 1994; Osler 2000; sekä Harrison 2001 ja 2007). Puolimatkan mukaan tieteen historiallisen perustan irrottaminen kokonaan tiedeyliopistoista olisi “kuin lobotomian haikailemista itselle”.
[4] Fil.tri Sakari Vainikka kommentoi Myllykankaan ja Länsimiehen pakkolääkitysvaatimusta:
Professorien ei kannata kuitenkaan olla huolissaan. Neuvostoliiton romahduksen jälkeenkin maailmassa on uskonnosta puhdistettuja Eldoradoja, tunnetuimpana esimerkkinä Pohjois-Korea. Myllykankaan ja Länsimiehen lohduksi voidaan myös palauttaa mieleen, että 200 miljoonaa kristittyä kokee päivittäin eri asteista painostusta tai suoranaista vainoa. Monet ovat myös kohdanneet väkivaltaisen kuoleman uskonsa tähden. Niin että professorit odottavat vain kaikessa rauhassa: heidän utopiansa on toteutumassa yhä kiihtyvällä vauhdilla. (AL Näkökulma, Vastapuoli, 22.11.2011)
[5] Evoluutiopsykologiset tutkimukset pitävät uskonnollisia uskomuksia yleensä joko evolutiivisena sopeumana tai evoluution sivutuotteena, joka voisi selittää sen tosiasian, että pienet lapset näyttäisivät olevan niin sanottuja “intuitiivisia teistejä”. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että nämä teoriat ovat täysin yhteensopivia filosofisen teismin kanssa, ja jopa tukevat teismiä. Oxfordin yliopiston psykologi Justin Barrettin mukaan tutkimukset uskonnon alkuperästä ovat lähinnä osoittaneet, että “Belief in gods and God particularly arises through the natural, ordinary operation of human minds in natural ordinary environments”, mikä ei liene kovin yllättävää teismin näkökulmasta. “Meemi-teoria” sekä muut väitteet siitä, että jumalusko olisi jokin “aggressiivinen virus”, ovat taas dawkinslaisten uus-ateistien fantasioita, joilla ei ole hyvää tieteellistä perustaa. Michael J. Murryn mukaan “meme theories of religion are vastly underdeveloped . . . it would be fair to say that no one has really laid out a full blown memetic theory . . . meme theories suffer from numerous problems”.
Nää on kyllä huikeita laukauksia Myllykankaalta ja Länsimieheltä.
(Näpyttelen omaa juttua justiinsa…)
Tuommoisen heitin:
http://snafman.blogspot.com/2011/11/kuuluuko-teologia-yliopistoon.html
Oli kyllä kerrassaan naivi kirjotus Myllykankaalta ja Länsimiehellä.
Hienoa, että sait ujutettua muotisanan (vihapuhe) tekstiin
Onko ‘vihapuhe’ muotisana? En edes tiennyt.
“Onko ‘vihapuhe’ muotisana? En edes tiennyt.”
On. Aika vaikea on ollut välttyä tuolta sanalta tänä syksynä. Mediat ovat olleet tämän syksyn täynnä “vihapuhe”-keskustelua. Ensin kaikenlaista sanottiin vihapuheeksi, ja sen jälkeen on käyty keskustelua siitä, mitä “vihapuhe” on ja mitä se ei ole. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/TV2n+Vihaillassa+ei+p%C3%A4%C3%A4sty+yksimielisyyteen+vihapuhe-k%C3%A4sitteest%C3%A4/1135269482946
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116033-nyt-se-on-selvitetty-tata-on-vihapuhe
http://kemppinen.blogspot.com/2011/08/vihapuhe.html
http://jameshirvisaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79617-kysymyksia-vihapuheesta
http://alasilta.fi/blogi/vihapuhe-yh%C3%A4-m%C3%A4%C3%A4rittelem%C3%A4tt%C3%A4
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=62794:erkki-havansin-muistio-vihapuheesta-perussuomalaisten-eduskuntaryhmaelle&catid=1:politiikka&Itemid=30
http://willerydman.fi/blogi/144/vihapuhetta
http://www.aller.fi/yritys/tiedotteet/_a220346/nyt+suomi24n+keskustelijat+maarittelevat+vihapuhetta/
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/paivitys/mita-se-vihapuhe-oikein-on-osa-2
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/video-niinisto-otti-kantaa-vihapuhe-keskusteluun/968779
http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2011/syyskuu/mita-on-vihapuhe
http://www.ts.fi/online/kotimaa/253615.html
jne.
Ahh.. aivan. Kiitos tästä.
Mitä itse blogaukseen tulee, niin Myllykankaan ja Länsimiehen kirjoitus on tosiaan aika tasoton. Myllykangas kai melkeinpä tunnetaan jatkuvista oudoista epäasiallisesti esitetyistä heitoistaan, jotka kuulostavat erityisen oudoilta akateemisesti koulutetun suusta kuultuina. Tämäkin kirjoitus oli tosiaan naiivi.
Näen kuitenkin itsekin jotain aiheellistakin heidän kirjoituksen ydinajatuksessa. Kyllä, teologia on myös vaikka ja mitä. Kyllä, teologiankin saralta on osallistujia huippuyksiköissä. Kyllä, teologinen tutkimus on menestynyt hyvin Suomen akatemialta saadun tutkimusrahoituksen haussa jne. Kyllä, teologiassa sovelletaan varmaan samoja tieteen metodejakin kuin muissa tieteissä. Mutta mitä siitä seuraa? Kannattaako näin välttämättä olla?
Samuli Siikavirta kirjoittaa mielestäni ihan ajattelemisen arvoista asiaa todetessaan:
“Suomessa regimentit menevät kuitenkin pahasti sekaisin. Teologiset tiedekunnat toimivat akateemisen työn ohella pappien ammattikouluina. Saarna-, liturgia-, sielunhoito- ja opetustaitoja opetetaan sekulaarin yliopiston kursseilla, joita voi periaatteessa opettaa ja joille voi osallistua kuka tahansa. Voiko tällaisessa kontekstissa sanoa, että näin luterilainen kirkko opettaa ja näin sen tulevien pastorien tulee uskoa? Jos voi, se tuntuu syystäkin vähintään oudolta. Jos ei voi, pappiskoulutuksessa on suuri puute.”
http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/cam-joen_sillalta/515/kahdenlaista_teologiaa
On se kumma. Onhan yliopistoissa opetettu astrologiaa, kuppausta ja alkemiaakin. Mihin ne ovat hävinneet?
Perinteet kunniaan. Ehkä olisi hyvä, että fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmassakin aloitettaisiin Paracelsuksen alkemiasta, ennenkuin suinpäin rynnätään fysiikan peruskurssi ykköseen.
Ja tämäkö oli mielestäsi nokkela ja relevantti huomio tähän paikkaan, Timo?
“On se kumma. Onhan yliopistoissa opetettu astrologiaa, kuppausta ja alkemiaakin. Mihin ne ovat hävinneet?”
Astrologiasta on erilaisten vaiheiden kautta kehittynyt astronomiaa, kuppauksen opetuksen historiasta ja nykytilasta yliopistoissa en tiedä, alkemiasta taas on kehittynyt kemiaa, jota opetetaan edelleen yliopistoissa. Teologiankin opetus on monilta osin muuttunut aika paljon siitä, mitä se yliopistoissa oli vaikkapa 300-500 vuotta sitten.
Komppaan nyt kyllä Timoa, joskin hieman vapaasti tulkiten: tieteenhistoriaa ja -filosofiaa voisi olla syytä opettaa esimerkiksi yliopisto-opintojen alkupuolella, kun ne saattavat nykyään tulla pakollisina vasta esim. lisensiaattiopinnoissa.