Tieteellisen hypoteesin tarkoituksena on selittää jokin ilmiö tai joukko ilmiöitä. Yleensä hypoteesi postuloi ilmiön tai ilmiöiden syyksi tai selitykseksi jonkun syyn, joka on tietynlainen suhteessa ilmiöön, jonka se pyrkii selittämään. Tämä syy voi olla joko havaittu tai havaitsematon. Tieteessä on monia havaitsemattomia, ns. “teoreettisia entiteettejä”, kuten kvarkkeja ja elektroneja, jotka postuloidaan, koska teoriat, jotka sisältävät [...]
Lue koko artikkeli »
Tulevan pääsiäisen kunniaksi suosittelen muutamaa teosta koskien Jeesus Nasaretilaisen historialliseksi väitettyä ylösnousemusta. Ajattelitpa ylösnousemus -argumenteista mitä tahansa, niin on kuitenkin irrationaalista hylätä ne tutustamatta parhaaseen kirjallisuuteen kyseisestä aiheesta. Jos siis joltain löytyy aikaa, innostusta sekä kykyä lukea kohtalaisen vaativaa englanninkielistä kirjallisuutta, niin suosittelen seuraavia tekstejä. Richard Swinburnelta joko teosta
The Resurrection of God Incarnate (Oxford University Press, [...]
Lue koko artikkeli »
Kuulessamme jonkun uuden yrityksen selittää järkeily tai kieli tai valinta naturalistisesti, meidän tulisi reagoida, kuten olisimme juuri kuulleet, että joku on tehnyt nelikulmaisen ympyrän tai todistanut kakkosen neliöjuuren rationaaliseksi: vain lievin mahdollinen uteliaisuus on paikallaan - kuinka hyvin virhepäätelmä on saatu peitettyä.
Peter Geach, The Virtues, Cambridge University Press, 1977, 52
Lue koko artikkeli »
Olen kirjoittanut Tuomas Akvinolaisesta jo esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Mitä enemmän olen opiskellut Akvinolaisen ajattelua, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut sekä hänen neroudestaan että siitä, että monet tämän päivän filosofit eivät ole vaivautuneet ymmärtämään häntä niin kuin pitäisi. Nyt analysoin Akvinolaisen “toista tapaa”, joka on eräs muoto Tomistisesta kosmologisesta argumentista. Kyseinen argumentti on kenties suosikkini [...]
Lue koko artikkeli »
Pahuuden ongelma voidaan ilmaista sanomalla ‘jos maailmassa on olemassa yhtään tarpeetonta kärsimystä, niin silloin Jumalaa ei ole olemassa’. Teisti vastaa tähän huomauttamalla, että tämä on loogisesti ekvivalentti väitteelle ‘jos Jumala on olemassa, niin silloin maailmassa ei ole olemassa yhtään tarpeetonta kärsimystä’. Vakuuttuen siitä, että Jumala on olemassa, teisti saapuu johtopäätökseen, jonka mukaan tarpeetonta kärsimystä ei ole olemassa. [...]
Lue koko artikkeli »
